keskiviikko 18. helmikuuta 2009

AAMUJUMPPAA JA ULKOILUA

Tänään aamu alkoi jumpalla. Pieniä liikkeitä hitaasti, sitkeästi. Talviaurinko kutsui houkuttelevasti ulos, joten lähdin ensimmäisen kerran ilman sauvoja pienelle kävelylle. Raitis ulkoilma ja auringon säteet piristivät mieltä.

Tulevaan operaation on tiettyjä ehtoja. Jalka pitää saada täysin suoraksi ja 90 asteen kulmaan polvesta. Ortopedi testasi asiat eilen, vaikka koukistus onnistui vedet silmissä. Polvea tukevien lihasten pitää olla kunnossa ennen leikkausta, joten tässä ei saa sohvan pohjalla maata. Päiväohjelmassa on siis jatkossakin jumppaa ja ulkoilua.

Eilen keskustelin poikien kanssa tulevasta leikkauksesta. Ja kerroin, että Kalle Palanderilla oli samantyyppinen vamma ja toipuu vielä huippulaskijaksi. T tyynesti totesi, että menihän siltäkin koko kausi pilalle. Voi voi. Onneksi minun polvellani ei tarvitse koskaan yrittääkään tulla tuhatta ja sataa mäkeä alas.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voimia jalan treenaukseen!
Minulla oli ennen joulua selkä niin pahana, etten päässyt sängystä omin avuin ylös.Kipu oli koko ajan läsnä. Muistan kun aloin hiljalleen hivuttamalla yrittää liikkua ja silmissä sumeni välillä.Kävi niin kipeää...
Ajatteleppa, että leikkauksen jälkeen polvi voi tulla tosiaankin "kallepalanderkuntoon"...Paremmaksi kuin on koskaan ollut.

Riikkis kirjoitti...

Oi polven lumpiota ja sillä astelijaa!

Toivottavasti vakuutusyhtiö on ripeä!

Anonyymi kirjoitti...

Mukavaa luettavaa, sinulla on vahva elämänusko ja "asiasi"ovat kunnossa niin myös koko perheellä. Aurino nousee päivittäin aina aikaisemmin kevät kurkistaa jo ikkunasta joten valoa näkyvissä.Jalkakin nousee kevättä kohti reippaammin. Kyllä se siitä. Kotikulmilta "taas vuotta vanhempi" KIITOS !

Anonyymi kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Kirsi kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Piristävät kovasti mieltä.
Kotikulmilta "taas vuotta vanhempi"... Pikkuisen piti miettiä, että kuka kumma. Mutta sitten välähti.
Nyt olen lähdössä työpaikalle kertomaan, että minua ei siellä tänä keväänä paljon näy. Voimia keräsin eilisen. Tiedän, että tunteet nousevat pintaan hyvien työkaverien lähellä. Kun itse jo kovasti haluaisin töihin... Pikku "asiakkaani" ovat vielä asia erikseen.No, nyt selkä suoraan ja iloitaan, että polveni saadaan kuntoon leikkauksella. Kirsi