"Leipoisit äiti pullaa välipalaksi", pyysi T. Tänään oli sitten pullan leivontapäivä. "Laita voita ja sokeria", pyyntö jatkui. Koulusta tuli kaksi nälkäistä neljäsluokkalaista. Yksi, kaksi, ... kymmenen pullaa. En leiponut turhaan.
Tänään olen taas ollut ihmisten ilmoilla. Kävellessä ajatukset pitää olla jalassa. Pienikin väärä liike sattuu. "Kuinka polvi voi?", "Joko palaat töihin?" Jokainen tuttu kysyy. Kunpa tietäisin. Huomenna olen varmasti viisaampi Tampereen reissun jälkeen.
5 kommenttia:
Hei Kirsi!
Löysin tänne blogiisi, kun olit jättänyt viestin käynnistäsi, kiitoksia terkuista!
On niin herkullisen näköisiä pullia, että nappaisin tuosta yhden mukaani jos voisin:)
Ihana nallekarhukin tuossa toivottaa tulijat tervetulleiksi:)
Saanko linkittää sinut blogiini, että löytäisin tänne toistekin?
Voimia sinulle jalkakipujen kestämiseen.Jonain päivänä se on enää muisto vain...
Kiitos käynnistä Riitta-Maria! Toki saat linkittää. Saanen linkittää myös sinun blogisi?
Voimia tänään tarvitaan. Lääkärille meno jännittää.Illalla kuulumisia reissusta. Kirsi
Onpa ihania pullia , tekisi mieli maistella!Täytyy kuvitella ja makustella, kylläpä pojat pistelee poskeensa!K.älä ole huolissasi sen polven kanssa, nyt on hyvin kun on tietoa ja kyllä polvi korjataan ja sitten saat jo juostakin!tv.askontieltä
Ihana pullakuva! Tosiaan tekis mieli ottaa siitä itselle. Suussa melkein maistuu...
Nyt voinkin koko kevään leipoa pullia... Tervetuloa päiväkahville! Kirsi
Lähetä kommentti